Kusettajan koronakalja

       L/H -suhdeluku = 10/10 = 1,0

Kusettajan koronakalja

L/H -suhdeluku = lim L/5,0 = 0

                L->0

Tähän astiset koronakaljat ovat laadussaan olleet virheettömästi kympin arvoisia. Tässä nyt toista ääripäätä, pelkästään kuriositeettina ja referenssinä. "Klassikko" tosiaan, omassa luokassaan.

Päämajakaupungin pahvimankeli ei, valitettavasti, tälläkään kertaa yllättänyt.

Uskomatonta kertakaikkiaan, että viheliäisellä paskantamolla on vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, aina vaan, pokkaa puskea markkinoille kelvotonta pahvikaljaa, saakeli vieköön! Ihmetellä sopii, keille mikkeliläinen törky on vuodesta toiseen saatu juotetuksi!

IPA-konossööri Arde arvioi tämän samaisen tekeleen omassa tiedoitusvälineessään; puhukoon arvionsa puolestaan.

Kusettajan koronakalja ja kesän kaljajuhlatragedia

L/H -suhdeluku = 10/7,02 = 1,42

Valtakunnan johtava ynnä pienemmät pilvijuhlat on kesältä peruutettu. Samoin on käynyt Sahti-Pekan kelpo humppa- & kaljahömppäjuhlille. Tämä on kaamea tragedia!

Onneksi meneillään oleva rutto ei kuitenkaan kurmoota kaikkia yhtä ankaralla kädellä. Heinäkuussa päässevät sumukaljain ystävät ryystämään ryöstöhintaisia kulttikaljojaan yhteisistä glaseista Ekin veivissä Suvilahden arkkitehtoonisesti arvokkaassa ympäristössä!

Helsinki Haze Wave Festival  ja sumukaljalahkolaisten rahoilla elävä Ateneuminkujan kulttikaljanarinkka myy lippuja täyttä häkää, ihailtavan räyhäkkään röyhkeästi, Valtakunnan huulipunahallituksen ynnä hallintobyrokraattein poikkeustilamääräyksille ja mitä heitä nyt olikaan suosituksille tumppua heilauttaen!!!

Kusettajan koronakalja

L/H -suhdeluku = 10/6,40 = 1,56

Kusettajan koronakalja

L/H -suhdeluku: 10/4,78 = 2,09.

Kusettajan koronakalja ja L/H -suhdeluku

L/H -suhdeluku: 10/7,18 = 1,39
Pankaa paskantamot paremmaksi!

L/H -suhdeluku on osamäärä, jonka osoittaja (L) on subjektiivinen laatumuuttuja. Kusettajan skaalassa L vaihtelee välillä 0 - 10. Nimittäjä (H) on litrahinta, €/litra.

Cräft-kaljain laatu (L) vaihtelee koko skaalalla (0 - 10) kun hinnat (H) ovat täyttä ryöstöä; tämän kirjoittajan on vaikeaa löytää ainuttakaan, järkisyytä, niiden ostamiselle.

Eräässä tunnetussa kotimaisessa erikoistapauksessa hinta on näennäisesti kohtuullinen, tölkkien ulkopinnan myyntipuheisiin nähden suorastaan henkeä salpaavan edullinen; tässä kuitenkin petollisesti L->0, lue "L lähestyy nollaa".

Kootut Saimaa-kieroilut, Osa1: "Aidot" Crafty- ja YES YES -siiderit!

Ennen vanhaan Saimaalla ja Malmgårdilla oli omat tiskinsä...

"Aito" siideri valmistetaan, yleisen konsensuksen mukaan, "perinteisin menetelmin" jokseenkin näin:

Omenat paloitellaan (murskataan) mekaanisesti. Omenamurskeesta puristetaan mekaanisessa prässissä (suuressa paineessa) mehu; näin tehdään meilläkin syksyisin lukuisilla tuoremehupuristamoilla ympäri maan.

Kun siis valmistetaan kirjaimellisesti "aitoa" siideriä, mekaanisella prässillä puristettua mehua ei mitenkään käsitellä, puhumattakaan, että se pastöroitaisiin; pastörointi tuhoaa (tappaa) mehussa olevat (omenain pinnoilla elävät) mikrobit, erityisesti villihiivat. Lisäksi kuumennuskäsittely tuhoaisi arvokkaita ja herkkiä aromiyhdisteitä.

Prässistä tuleva käsittelemätön, ja siis mikrobiologisesti elävä mehu siirretään käymistankkiin, jossa sen annetaan käydä spontaanisti valmiiksi siideriksi. Spontaanikäymisellä tarkoitetaan siis, että omenamehu käy siideriksi niillä hiivoilla, jotka omenain pinnalta prässäyksessä omenamehuun huuhtoutuu.

Edelleen, käymisellä tarkoitetaan, bioteknisesti ja mikrobiologisesti, mainittujen hiivojen anaerobista aineenvaihduntaa, jossa hiivat metaboloivat omenamehun sisältämät ravinteet ja sokerit alkoholiksi ja hiilidioksidiksi ynnä moninaisiksi aromiyhdisteiksi, aivan samalla tavoin, kuin oluthiiva käyttää maltaasta uutetun vierteen olueksi.

Vastapuristetun omenamehun sokeripitoisuus ennen käymistä vaihtelee lajikesekoituksesta riippuen varmaankin jossakin 10% - 12% Brix (paino-%, ns. Brix-asteikko). Brix-asteikko vastaa oluenpanossa käytettävää Plato-asteikkoa, joka ilmoittaa maltaasta mäskätyn & siivilöidyn olutvierteen uutepitoisuuden (kantavierreväkevyys = sokeripitoisuus) ennen käymistä, niin ikään paino-prosentteina.

Toisin kuin olutvierteen sokerit, omenamehun sisältämä sokeri on lähes täysin käymiskelpoista. Tämä tarkoittaa, että omenamehun (siiderin) käymisaste on lähes 100%, jos sen annetaan käydä loppuun. Loppuun käynyt siideri on äärimmäisen kuivaa. Niinpä 10% Brix omenamehu päätyisi loppuun käytyään n. 6,4% vol. alkoholipitoisuuteen kun 12% Brix tuottaisi n. 7,7% vol. alkoholipitoisuuden. Siideriin jätetty haluttu jälkimakeus, so. residuaalisokeri on luonnollisesti pois täydellisen loppuunkäymisen alkoholipitoisuudesta. Teknisesti, siiderimehua voidaan tietenkin laimentaa vedellä haluttuun alempaan Brix-lukuun...

Mitä tulee käymiseen, siiderimehu voidaan myös hiivata jollakin aineenvaihdunnaltaan ja muilta ominaisuuksiltaan tunnetulla hiivalla, jolloin se dominoi mehun käymistä spontaanikäymisen villihiivojen sijaan. Näin päästään erästä ja vuosikerrasta toiseen lähemmäs jonkinlaista optimilopputulosta, mitä etenkin aromiin tulee. Spontaanikäynyt siideri on toki yllätyksellisyydessään (varmaankin vaihtelevassa villihiivakoostumuksessaan) aromiltaan monivivahteisempi ja kiehtovampi kuin jollakin tunnetulla hiivakannalla kerrasta toiseen hiivattu (käytetty).

Mitä tulee omenain poimintaan käsin "hand picking", tuskin niin tehdään enää missään valmistettaessa aitoa siideriä kaupallis-teollisesti vähänkin suuremmissa määrissä; paitsi Saimaa Brewing Co:n YES YES -siideritölkkien ulkopinnan myyntipuheissa.

Entä Saimaa Brewing Co:n "aidot", "perinteisin menetelmin" tehdyt YES YES craft-siiderit?

Mitä todennäköisimmin Saimaa Brewing Co:n "perinteisin menetelmin tehty aito craft-siideri" YES YES valmistetaan puolalaisesta omenamehutiivisteestä suurin piirtein seuraavasti:

Puolasta tynnyrissä saapuva omenamehutiiviste (paksu siirappi, n.70% Brix) lantrataan Mikkelin tuotantolaitoksessa aluksi vedellä sopivaan sokeripitoisuuteen (esim. 12% Brix).

Näin saatu mehu käytetään jollakin tunnetulla hiivakannalla loppuun ja makeutetaan halutusti samaisella tiivisteellä ennen tölkitystä, samalla lisätään halutut hedelmä- ja marja-aromiekstraktit. Jotta tölkkikäyminen estyisi, pitää siideristä tavalla tahi toisella eliminoida elävä hiiva ennen tölkitystä (pastörointi tahi suodatus etc.).

Toinen vaihtoehto on, että puolalaisesta omenamehutiivisteestä vedellä lantraamalla saadun mehun käyminen keskeytetään (pastöroimalla? tahi muutoin), kun haluttu alkoholipitoisuus on saavutettu; näin jälkimakeudeksi tulee käymättä jäänyt osuus sokerista. Koska pastörointi yleensä tapahtuu juuri ennen tölkitystä, lisätään siis halutut hedelmä- tahi marja-aromiekstraktit käyneeseen siiderimehuun juuri ennen pastörointia ja tölkitystä tahi sen yhteydessä.

Yllä esitetyn toisen vaihtoehdon puolesta puhuu Saimaa Brewing Co:n omilla nettisivuilla vaikkapa YES YES Apple Dry -siideristä annetut tiedot: Sokeria 3,5g/100ml ( = 35g/litra), Kantavierre [!!!] 12,0% Plato ja Alc. 5,5% vol. Paitsi, että olut tehdään kantavierteestä. Siiderin yhteydessä ei, ainakaan yleisesti, puhuta kantavierteestä, vaan mehusta ja sen sokeripitoisuudesta Brix-asteikolla, Brix-luvusta, (toki numeerisesti sama kuin Plato), siis tässä 12,0 Brix.

Siis: 12,0 Brix/ Alc. 5,5% vol ==> RDF (todellinen käymisaste) = 71,15% ja ER (todellinen jäännösuute) = 3,6% Brix ja SG (ominaispaino) = 1,0064. Kun jäännössokeria siiderissä on siis tuo 3,6 paino-prosenttia, ja ominaispainonsa 1,0064 saadaan YES YES Dry Apple -siiderin sisältämän sokerin määräksi 1006,4 / 100 x 3,6 = 36g/litra = 3,6g/100ml. Purkin kyljessä ilmoitetaan 3,5g/100ml, mikä on siis hyvin linjassa edellä esitetyn karkean laskelman kanssa. Voidaan siis pitää erittäin todennäköisenä jälkimmäistä vaihtoehtoa.

Omenamehutiiviste on paksua siirappia (n. 70-75 Brix), jota valmistetaan teollisesti omenamehusta poistamalla siitä vettä alipainetislaamalla tahi jollakin muulla menetelmällä. Tiivistäminen on herkkäaromisen mehun kannalta ymmärrettävästi erittäin raaka toimenpide jossa häviävät (tuhoutuvat) omenamehun herkimmät ja hienoimmat aromiyhdisteet.

Omenamehutiivisteestä vedellä lantraamalla saadun mehun kutsuminen "tuorepuristetuksi" on kieroilua, täyttä huijausta, samoin tiivisteestä valmistetun siiderin kutsuminen "aidoksi", purkin kyljen myyntihölynpölyssä maalaillusta YES YES -omenain käsin pominnasta puhumattakaan; Saimaallahan stooreja riittää, kuka lienee tämänkin YES YES -saagan väkertänyt...

Viinilehden siideriasiantuntija Maria Markus esittelee 04.07.2019 Saimaa Brewing Co:n YES YES -siideriä: "Tuorepuristetusta  omenamehusta [!] tehtyä siideriä... Omenat [!] ovat lähtöisin Puolasta..."

Panimoravintola Bruuverin aito-siiderikokeilut v.v. 2009-2011

Saimaa Brewing Co:n tahi oikeammin sen nimi-edeltäjän Saimaan Juomatehtaan historiaan liittyy, tosin löyhästi, aidon siiderin episodi. Tämän kirjoittaja valmisti kolmena peräkkäisenä vuotena, yhteensä 4000 litraa aitoa siideriä Panimoravintola Bruuverissa Helsingissä.

Tuorepuristettu omenamehu roudattiin suoraan lohjalaisen Timo Krappen omenatarhan mehuprässistä 300 litran pyörällisissä [!] rosteri-pystytankeissa Bruuverin panimoon, jonka 250 litran kartiopohjatankeissa se kävi loppuun, äärimmäisen kuivaksi, aidoksi siideriksi; omenat olivat varmaankin "hand picked".

4000 litran kokonaistuotannosta 3000 litraa kävi spontaanisti, loput 1000 litraa avitettuna eri kuivahiivakannoilla. Spontaanikäymiset tuottivat herkullisemmat aromit. Noihin aikoihin Saimaan Juomatehtaan perustaja-omistaja Pertti Oksa omisti myös perustamansa Panimoravintola Bruuverin. Good old days...!

ACL:n analyysi Bruuverin "Fredan Fibeli X'tra Dry" -siideristä vuodelta 2010: Alkoholipitoisuus 6,41 % vol, Ominaispaino 1,0001 +/- 0,0001, pH 3,57, Kokonaishapot 7,39 +/- 0,30g/l ja sokerina pohjalla Kokonaissokeri (residuaalisokeri, jälkimakeus) 1,3 g/l  (0,13g/100ml); kuivaksi kävi, saakeli vieköön!

Lopuksi: 

YES YES -siideritölkin ulkopinnalla lukee "hand picked"; tarkoittaako tämä, että "YES YES" -siiderin omenat on käsin poimittu?!

Entä Mikä teki Saimaan Juomatehtaan "Crafty"-siideristä tahi tekee Saimaa Brewing Co:n "YES YES" -siideristä "aitoa"!? Ainakaan yllä esitetyn perusteella ei mikään; saakeli vieköön!

Edellisen kerran tätä samaa aihetta on tangeerattu täällä Kusettajassa 3.10.2019, Kusettajan siideripähkynässä.

Aikoneeko Saimaa Brewing Co. markkinoida YES YES -siidereitään tulevanakin siiderikesänä "aitoina"!?

Malmgård New England Pale Ale: Malmgoordin tuhnusaimaata vai Saimaan tuhnumalmgoordia!?

Tämän kirjoittaja on vuosien varrella tottunut siihen, että Saimaa Brewing Co:n linjaston suoltamissa tekeleissä sekä pakkausten ulkopinnalle runoiltu myyntihölperö että pakkausten sisältö on ollut täyttä skeidaa. Näin oli, valitettavasti, tälläkin kertaa.

Tuttua ja katteetonta, lipevän jonnin-joutavaa myyntihölperöä tölkin ulkopinnalla riittää tässä Malmgård Pale Alessakin.

Hämmennystä sen sijaan aiheuttaa tölkin ulkopinnalle präntätty uusi, muuttunut Malmgoord-Saimaa työnjako:

Lieneekö tämä siis uusi versio...

                                                                         ...tästä!?

Sikäli kuin kieroilevan saimaalaisesta retoriikasta yleensäkään mitään selvää saa, aiemmin [valmistaja!!!] oli siis Malmgårdin Panimo Loviisassa, vaikka kaljat tosin keitettiin, käytettiin ja purkitettiin Mikkelissä! Nytkö siis kalja keitetty & käytetty Malmgoordissa ja roudattu tankeissa pelkästään purkitettavaksi Mikkeliin!?

Vai lieneekö sittenkin totuttuun saimaalaiseen tapaan kieroiltu pelkästään korvaamalla aiempi tölkin ulkopinnan myyntihölperön sana "valmistuspaikka" (Saimaa Brewing Co.) sanalla "pakkaaja" (Saimaa Brewing Co.) entisen menon jatkuessa? Tämän puolesta döfaa vahvasti tekeleen tuttu & turvallinen saimaalainen tunkkaisuus.

Malmgoordin panimomestarien huolella valitsemain humalalajikkeiden trooppisesta hedelmäisyydestä ja sitruksisuudesta et ummista-lammista ei tässäkään tekeleessä ole tietoakaan. Katkeronsakin on ilkeää kitkeroa.

Malmgård New England Pale Ale ei ole raikas, se on luotaan työntävän tunkkainen, kuten ovat olleet Saimaan Malmgoordit aiemminkin. Ei tämä mitää NEPAA ole.

Kusettaja (Ulkohuone) on mänävuosina kuvannut ns. Paskahuusiefektin. Nyt on ehkä tullut aika tutkia Midas-efektiä: Kaikki kalja, johon Saimaa Brewing Co. koskee, muuttuu P****KSI?!

Tässä Malmgård New England Pale Alen kohtalo pikaisen maiston jälkeen. 

Toisin kuin TK-kirjeenvaihtaja Arden tiedoitusvälineessä, Kusettajassa paskat bisset päätyvät armotta klosettiin. NEPA-konossööri Ardekin näyttää tämän malmgoordilais-saimaalaisen "NEPAN" arvioineen.

Tragikoominen on ollut käänteissään Malmgoordin saimaantumis-jatkokertomus kera brändinsä bolsevisoinnin ja rapautumisen, mihin vielä päätyneekään.