Craft-kaljaskene on elinkeino ja mielenkiintoinen urbaani trendi. Se on yhden ryöstöhintaisen haitallisen nautintoaineen ympärille rakennettua humpuukia hyvätuloisten keskiluokkaisten hölmöjen, hipstereiden ja pintaliitäjien, "luovan luokan" tarpeisiin; varmaankin parhaan kuvan tästä saa tänään valtakunnan pääkaupungin Helsinginkadulla hiljattain avatun craft-panimoravintolan hikisessä eteisessä.
Craft-kaljaskene, kuten kaltaisensa urbaanit ilmiöt yleensä, vaatii siis syntyäkseen ja käynnissä pysyäkseen sosioekonomis-demografisesti riittävän kriittisen massan. Maassamme tämä on mahdollista vain Helsingissä; Tampere ja Turku voidaan täältä valtakunnan pääkaupungista käsin nähdä jonkinlaisina metsien ja turvesoiden takaisina elinkelvottomina metapopulaatioina.
Pyöriäkseen kunnolla craft-kaljaskene tarvitsee tietenkin myös jatkuvaa voitelua, hypetystä. Siitä huolehtii systeemin sisällä toimiva kirjava humpuukimaakareiden ja välistävetäjien joukko, jonka ydin koostuu ruoka- juoma- ja lifestyle-skribenteistä perskärpäsineen, festivaalijärjestäjistä ja vallilalaisesta tähtiblogistista.
Pidemmittä jaarituksitta nyt on siis tulossa "aito" siideri isosta tehtaasta; melkoinen sensaatio tässä laajojen turvesoiden ja oksennusta nokkivien varisten maassa!!!
Renessanssinero, tähtiblogisti, kosmopoliitti ja trendsetteri Arde raportoi kaisaniemeläisbaarin etukäteenhypetetyn NEIPA-tempauksen aiheuttamasta traagisesta pettymyksestä; raportin perusteella on syytä epäillä kusetusta.
Pitkänsillan molemmin puolin liikkuva tk-henkinen baariraportti luonnehtii tempauksen järjestäneeltä kaisaniemeläisbaarilta "mopon karanneen käsistä ja harkintakyvyn pettäneen".
Järkyttävää episodia mielenkiintoisempi ja tärkeämpi on raportin otaksuma, että kaisaniemeläisbaarin harkintakyvyn pettämisen syy on Helsingikadulla hiljattain avatun Panema-baarin vauhdikas, salamasotamainen startti ja sitä seurannut valtakunnan pääkaupungin craftkalja-skenen totaalinen haltuunotto vaikkei omaa panimosetuppia vielä ole edes ajettu tuliasemaan; s.o. yleinen hämminki ja hyytävä pelko jäämisestä skenen rämettyvälle joutomaalle painopisteen siirryttyä armottomasti kauas Pitkänsillan pohjoispuolelle. Lieneekö samasta syystä Stadin Panimokin ryhtynyt putskaamaan baarinsa ilmettä.
Mikä lienee syy ja mikä seuraus, Arden hellittämätön Panema-aiheinen baariraportointi on ollut haltioituneisuudessaan kiihkeästi tupakoivan, nykyaikaa etsivän ja herkeämättä maailman pulssia tunnustelevan Olavi Paavolaisen matkaraporttien luokkaa; myös valtakunnan pääkaupungin ykköslehti Gelzinskaja Pravda hehkuttaa tuoreessa NYT-liitteessään Panemaa baarina, jonka hikisessä eteisessä tungeksivat nykyään kaikki...!
Saimaan Juomatehtaan toimitusjohtaja Jussi Laukkanen lupasi taannoin Kauppalehdessä kasvojen kohotusta ja uutta ryhtiä mikkeliläistehtaan tuotantoon ja tuotteisiin, sekä kesään 2018 mennessä uuden, "kansainvälisillä markkinoilla menystymismahdollisuuksia omaavan kirkastetun brändin"!
Luopuneeko Saimaan Juomatehdas samalla, jo uuden kirkastetun brändinsä uskottavuuden tähden, kulahtaneesta "Suomen palkituimmat oluet ja siiderit"-festaritiskistään.
Sillä keväällä 2018 olisi kerrassaan anakronistisen hupaisaa vedota erään helsinkiläisen ikkunattoman panimoravintolan takahuoneessa [!!!] joskus männä vuosina 200 litran ainutkertaisina erinä keitetyttyihin, toki palkittuihin oluihin...
... Tiedän noiden palkittujen oluiden tekijänä, että että ne olivat oman aikansa tuotoksia, ja että nykyskenessä niillä tuskin enää olisi mitään asiaa palkintosijoille!
Saimaan Juomatehdas satsannee siis määrätietoisesti, parhaan kykynsä mukaan, tuotteidensa laatuun Mikkelin tehtaallaan ja, vihdoinkin, hankkii siis kunniallisesti itse palkintonsa uudella kirkastetulla "kansainvälisen tason brändillään" räyhäkkään reklaamiretoriikkansa vakuudeksi; näissä pyrinnöissä pidän peukkuja SJT:lle ja odotankin sille runsasta kilpailumenestystä HBF:ssa ja merkittävissä kansainvälisissä kisoissa sekä kesähelteillä päästä täyttämään jääkaappini uusilla raikkailla, mikkeliläisillä maailmanluokan craft-kaljoilla!
Helsinki Beer Festivalilla nähtäväksi jää myös, jatketaanko Crafty-siiderin markkinointia "aitona".
