Vaihteeksi, ja jatkossa, mieluummin vaikka edesvastuutonta kunnon olutta, kuin vastuullista tunkkaista pahvikaljaa!?

Saimaa Brewing Co:n brygalla vaihdettiin luotsia lennossa, X- ja Y-alueen merenkulkututkat pyörivät vinhasti yössä ja usvassa, lumipyryssä ja aaltovälkkeessä...

Panimomestari Tuomas Markkulasta CEO, jo oli aikakin; nyt, saakeli vieköön!, ruorikomentoja Hyvä Veli Tuomitz!

Mikä Saimaata vaivasi? # 5. The game is over!

Väärinpelaajat eivät kestä pitkään, se on tilastollinen fakta, ajan integraali! Aina vaan löytyy puupäitä, joille intte klaari.

Omistajankin mitta tuli täyteen. Kalossi heilahti CEO J. Laukkasen Pobedan takapuskuriin.

Edeltävät osat (1-4):

http://kusettaja.blogspot.com/2018/10/mika-saimaata-vaivaa-osa-4.html

http://ulkohuone.blogspot.com/2017/11/mika-saimaata-vaivaa-osa-3.html

http://ulkohuone.blogspot.com/2017/11/mika-saimaata-vaivaa-osa-2.html

http://ulkohuone.blogspot.com/2017/11/mika-saimaata-vaivaa-osa-1.html

Yes Yes, indeed!

Mikkelissä kysellään tämän tästä, enempi suoraan tahi retorisesti, kuka, josko fakin kukaan tietää, miltä aito siideri, lainausmerkeissä tahi ilman, maistuu; menkää nyt saatana, ensivuorossa itse maistamaan! Lähden mielelläni oppaaksi.

Saimaa Brewing Co. pelasti jälleen, täydestä väijystä, Kusettajan tylsän päivän tarjoamalla makeat räkänaurut, mistä sydämelliset kiitokset Päämajakaupunkiin. Se oli kauniisti tehty!

Ikävä on yläkuvan "aitoa", lutuisen sympaattista ja taatusti nimensä veroista Crafty-siideriä, joka sittemmin attribuuteissaan liudentui "aidosti omenoista valmistetuksi" tjsp, ja nyt siis kylmästi kuopan reunalle päätynyttä, saakeli vieköön! Yes Yes, Da Da. Henkeä salpaavan nopeaa liikkeissään on siis nykyisin myös mikkeliläinen NKVD-henkinen brändipolitiikka henkilöstösellaisen ohessa.

Yes Yes, Classic Cider! By the way, might I possibly ask, in a very humble manner, where exactly does the proclaimed classicism lie? Pourquioi pas Oui Oui, a la manière normande...?!

Itse kukin tehköön omat johtopäätöksensä tölkin ulkopinnalle painetusta myyntihölperöstä. Sisältö oli sentään kuitenkin juotavaa ja lyö se kirkkaasti laudalta täkäläiset kilpailijansa, ne kaikenmaailman fakin esanssi-viinilitkut.

Sori vaan, kaikkii saatanii niit'on; melkoista törkyä Kaisaniemessä!

Kuvan glasissa Sorin "Yes Ipa"; in the writer's notion, absolutely, No Ipa!

Pahvinen tunkkaisuus ja diasetyyli pöyristyttää; tämän kirjoittaja mieltää, ammattihistoriastaankin johtuen, diasetyylin sellaisenaan raikkaseen kordiitin (tykistöruuti) käryyn kastepisteen tuntumassa.

Kysyin alkukesällä Puolustusvoimain Senaatintorin kalustonäyttelyssä Leopard-panssarimieheltä, hukkuvatko he kiivaassa tulitoiminanassa kuumiin messinkihylsyihin. Vastaus yllätti vanhan äijänkäivärän: Hylsyt ovat pahvia, ne palavat sauhuksi ruudin kera kanuunan putkessa; siunattu teknologia!

Tässä hinnakkaassa fakin muka-Ipassa siis tunkkaista pahvia saimaa-tyyliin, humalan fragranssista ei tietokaan.

Ilmeisesti siellä lahden paremmalla puolella tiedetään, että mikä tahansa fakin juomakelvoton törky myy täällä Kusettajan naapurikorttelistossa.

Onneksi sentään seinäntakaisesta baarista löytyi kunnon olutta, Pilsenistä, ja, Tampereelta!

Kusettajan valintapähkynä #2

Joisitko mieluummin yläkuvassa olevaa, vai Saimaa Brewing Companyn aiemmin "aidoksi"[!!!] mainostamaa, nyttemmin kai "aidosti [?!] omenoista valmistettua", todellakin nimensä veroista, Crafty-siideriä?

Kts: https://ulkohuone.blogspot.com/2017/08/aito-siideri-jalleen.html

Kusettajan valintapähkynä

Kumpaa, josko kumpaakaan, ottaisit huurteisen tuopillisen erämaassa, keitaalla paahtavassa helteessä? Vastuullista tunkkaista pahvikaljaa, vai fragranttia edesvastuutonta kelpo olutta.

Kusettajan historiapähkynä #2

Kuka kävi elokuussa 1944 pitkäpiimäisiä kulttuurikeskusteluja kenen ruotsalaisen kanssa kuvan virkapaikassaan ja jätti ylimmän esimiehensä kategorista käskyä uhmaten tämän stadin ehjäksi. Vastoin yleistä uskomusta, lähinnä mielipuolisen käskyn teknisen toteuttamisen mahdottomuuden eikä vähiten räjähdysaineiden ja pätevän ammattihenkilöstön puutteen takia. Sai jopa täkäläisen kunniamerkinkin.

Kusettajan historiapäkynä #1

Kuka pidätti 21.6.1943 kenet, missä? Vihje: täällä.

Palkintokaljat juodaan totuttuun tapaan Stapakan arkkitehtoonisesti arvokkaassa atmosfäärissä.

Malmgårdin Panimon bolsevisointi loppusuoralla

Malmgårdin Panimon fuusioituminen kehnoista pahvikaljoistaan tunnetun Saimaan Juomatehtaan (sittemmin Saimaa Brewing Co) kanssa MBH-konserniksi herätti skenessä vilkkaan keskustelun ja spekulaatiot pernajalaispanimon ja sen kelpo oluiden kohtalosta. https://strasselberg.blogspot.com/2017/03/one-company-two-breweries.html

Ensimmäiset Mikkelin pahvimankelissa väännetyt "Malmgård"-oluet ilmestyivät markkinoille keväällä 2018: http://arijuntunen.blogspot.com/2018/05/arde-ja-kusettaja-arvioivat-mbh.html?m=0

https://kusettaja.blogspot.com/2018/05/kuuma-kaljakesa.html

https://kusettaja.blogspot.com/2018/06/quo-vadis-mbh.html

Syyspimeiden ja usvan myötä Malmgårdin Panimon bolsevisointi ja saimaalaistaminen on edennyt vauhdilla myös NKVD-tyyliseen puhdistukseen henkilöstössä, perustajista enää yksi on jäljellä...

Mikä Saimaata vaivaa? Osa 4.

Tämän kirjoittajan vuosien kokemuksella yrityksen vaiheista, sen perustamisesta lähtien 1990-luvulla, Saimaa Brewing Co. on toimitusjohtajansa näköinen, vuodesta toiseen kehnoine tuotteineen, imagoineen, surkuhupaisine ja harhaanjohtavine myyntipuheineen, nimenvaihdos- ja brändipoukkoiluineen...

Sikäli kuin Saimaa Brewing Co:n ja MBH-konsernin tavoite ylipäänsä on tehdä, rehdisti, laadukasta olutta, en voi oluenkuluttajana olla ihmettelemättä omistajan kärsivällisyyttä.

Mikä Saimaata vaivaa? Osat 1, 2 & 3:

http://ulkohuone.blogspot.com/2017/11/mika-saimaata-vaivaa-osa-1.html

http://ulkohuone.blogspot.com/2017/11/mika-saimaata-vaivaa-osa-2.html

http://ulkohuone.blogspot.com/2017/11/mika-saimaata-vaivaa-osa-3.html

Päämajakaupungin pahvimankeli ei yllättänyt tälläkään kertaa; Malmgård American Red Lager & Malmgård Spelt IPA:

Tölkkien päälle painetut myyntipuheet ja sisältö ovat totuttuun mikkeliläiseen tapaan molemmat täyttä skeidaa; käymistuotteelta, erityisesti oluelta odotetusta raikkaudesta ja tölkkein ulkopinnan myyntihölperön kehumista amerikkalais-sitruksisista humalafragransseista ei ole tietoakaan! Molempien tölkkien pahvinen ja sulfidisen tunkkainen sisältö päätyi pääosin tiskialtaaseen. Saakeli vieköön, mitä kusetusta! Mikä siellä Mikkelissä vuodesta toiseen, aina vaan mättää!?

Näitä siis myydään pernajalaisen Malmgårdin Panimon oluina ja brändillä. Tölkeissä lukee pienellä präntillä:
Valmistaja/Tillverkare: Malmgårdin Panimo, 07720 Malmgård.
Valmistuspaikka/Tillverkad på: Saimaa Brewing Co, Mikkeli, Finland.

Kelpo oluistaan ja brändistään tunnettu pernajalaispanimo alkoi keväällä 2018 valmistuttaa oluitaan samaan MBH-konserniin kuuluvalla Saimaa Brewing Co:lla Mikkelissä (ent. Saimaan Juomatehdas), mikä ei toki jäänyt ilman laajaa huomiota, tunnettiinhan Saimaa Brewing Co laajasti luokattoman kehnoista, pahvisen tunkkaisista tekeleistään, vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen...

http://arijuntunen.blogspot.com/2018/05/arde-ja-kusettaja-arvioivat-mbh.html?m=0

http://kusettaja.blogspot.com/2018/05/arde-ja-kusettaja-arvioivat-mbh.html

http://kusettaja.blogspot.com/2018/06/quo-vadis-mbh.html

Saimaa Brewing Co:n CEO Jussi Laukkanen antoi jo alkukesästä Mikkelin tuotantolaitoksen tekeleiden raikastumisvakuutuksen oheisen linkin takaisessa riemastuttavassa videohaastattelussa: https://olutposti.fi/vierailulla-saimaa-brewing-companylla/

Ensimmäisiä räntäsateita odotellessa näyttää edelleen kuitenkin siltä, että vastuu Saimaa Brewing Co:n surkuhupaisissa myyntipuheissa luvatuista raikkaista, sitruksisista ja milloin mistäkin trooppisen hetelmäisistä aromeista, ummista & lammista ynnä muusta hölynpölystä siirtyy savolaiseen tapaan tölkkien ja pullojen ulkopinnalle präntättyyn hölperöön uskovalle kuluttajalle.

Kuka, millä asiantuntemuksella, maulla ja moraalilla noita satuja vuodesta toiseen runoilee, melkoista pokkaa ainakin vaaditaan, lieneekö suunsa tuohesta. Muistaneekohan kukaan enää nimenvaihdosta edeltänyttä Saimaan Juomatehdasta ja sen "Suomen palkituimpia oluita" [!] tai "aitoa" [!!!] ja nimensä veroista Crafty-siideriä, joka nykyisin näyttää savolaisehkosti olevan "aidosti omenoista valmistettua"...

Lopuksi, ja hyväksi referenssiksi tuossa alhaalla pari kuvaa oluttölkeistä, joiden sisältö rehdisti ja jopa ylitsevuotavan fargrantisti lunastaa ulkopinnan lakoniset ja asialliset luonnehdinnat raikkaista aromeista. Näistä olisi ehken hyvä ottaa Mikkelissä mallia.