Tölkkien päälle painetut myyntipuheet ja sisältö ovat totuttuun mikkeliläiseen tapaan molemmat täyttä skeidaa; käymistuotteelta, erityisesti oluelta odotetusta raikkaudesta ja tölkkein ulkopinnan myyntihölperön kehumista amerikkalais-sitruksisista humalafragransseista ei ole tietoakaan! Molempien tölkkien pahvinen ja sulfidisen tunkkainen sisältö päätyi pääosin tiskialtaaseen. Saakeli vieköön, mitä kusetusta! Mikä siellä Mikkelissä vuodesta toiseen, aina vaan mättää!?
Näitä siis myydään pernajalaisen Malmgårdin Panimon oluina ja brändillä. Tölkeissä lukee pienellä präntillä:
Valmistaja/Tillverkare: Malmgårdin Panimo, 07720 Malmgård.
Valmistuspaikka/Tillverkad på: Saimaa Brewing Co, Mikkeli, Finland.
Kelpo oluistaan ja brändistään tunnettu pernajalaispanimo alkoi keväällä 2018 valmistuttaa oluitaan samaan MBH-konserniin kuuluvalla Saimaa Brewing Co:lla Mikkelissä (ent. Saimaan Juomatehdas), mikä ei toki jäänyt ilman laajaa huomiota, tunnettiinhan Saimaa Brewing Co laajasti luokattoman kehnoista, pahvisen tunkkaisista tekeleistään, vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen...
http://arijuntunen.blogspot.com/2018/05/arde-ja-kusettaja-arvioivat-mbh.html?m=0
http://kusettaja.blogspot.com/2018/05/arde-ja-kusettaja-arvioivat-mbh.html
http://kusettaja.blogspot.com/2018/06/quo-vadis-mbh.html
Saimaa Brewing Co:n CEO Jussi Laukkanen antoi jo alkukesästä Mikkelin tuotantolaitoksen tekeleiden raikastumisvakuutuksen oheisen linkin takaisessa riemastuttavassa videohaastattelussa: https://olutposti.fi/vierailulla-saimaa-brewing-companylla/
Ensimmäisiä räntäsateita odotellessa näyttää edelleen kuitenkin siltä, että vastuu Saimaa Brewing Co:n surkuhupaisissa myyntipuheissa luvatuista raikkaista, sitruksisista ja milloin mistäkin trooppisen hetelmäisistä aromeista, ummista & lammista ynnä muusta hölynpölystä siirtyy savolaiseen tapaan tölkkien ja pullojen ulkopinnalle präntättyyn hölperöön uskovalle kuluttajalle.
Kuka, millä asiantuntemuksella, maulla ja moraalilla noita satuja vuodesta toiseen runoilee, melkoista pokkaa ainakin vaaditaan, lieneekö suunsa tuohesta. Muistaneekohan kukaan enää nimenvaihdosta edeltänyttä Saimaan Juomatehdasta ja sen "Suomen palkituimpia oluita" [!] tai "aitoa" [!!!] ja nimensä veroista Crafty-siideriä, joka nykyisin näyttää savolaisehkosti olevan "aidosti omenoista valmistettua"...
Lopuksi, ja hyväksi referenssiksi tuossa alhaalla pari kuvaa oluttölkeistä, joiden sisältö rehdisti ja jopa ylitsevuotavan fargrantisti lunastaa ulkopinnan lakoniset ja asialliset luonnehdinnat raikkaista aromeista. Näistä olisi ehken hyvä ottaa Mikkelissä mallia.
Suomen craft beer -kentällä on lähivuosina ollut havaittavissa, että markkinoille pääsee myös silloinkin kun tuotteiden laatu ei ole kunnossa. Joidenkin panimoiden kohdalla tämä ilmenee tuotteiden kehnoutena läpi linjan ja joillakin se koskee vain osaa tuotteista. On myös olemassa niitä tapauksia, joilla laatu alkaa heitellä rajusti muutaman ansiokkaan vuoden jälkeen. Harmillisen usealla panimolla on olemassa "talon maku", jonka aromimaailmaan kuuluu mm. tunkkaisuutta, pahvia, viemäriä, sekä bretta-hiivalle ominaisia aromeja. Jotkut panimot myös yhdistelevät näitä eri virhemakuja tuotteissaan.
VastaaPoistaOngelmana tässä laajamittaisessa kuratuotteiden työntämisessä markkinoille on, että se vaikuttaa kuluttajien laatuvaikutelmaan koko pienpanimoalan laajuisesti. Kuluttajan maisteltua riittävän monta pahvin, viemärin ja brettan makuista pienpanimotuotetta alkaa kynnys nousta uusien kokeilujen osalta. Tämä vähentää kuluttajien kiinnostusta kokeilla itselle uusia oluttyylejä sekä itselle tuntemattomien pienpanimoiden tuotteita, mikä johtaa koko craft beer -alan liikevaihdon vähenemiseen ja painottumiseen harrastajien suuntaan.
Suomessa craft beer -kupla on vielä kasvuvaiheessa, kuinka pitkään sen on vielä mahdollista kasvaa? Suuret panimot omalla toiminnallaan nähtävästi pyrkivät vauhdittamaan kuplan puhkeamista ja puhkeamisen aiheuttavia tuhoja, esimerkkinä tälle Karhun TV-mainos. Kuplan puhjetessa toivottava lopputulos olisi, että vain epäkelpoihin tuotteisiin keskittyneet pienpanimot kärsisivät vahinkoja, mutta näin ei välttämättä tule käymään. Pahimpana pelkona kuplan puhkeamisessa on, että vain suurimmat, tunnetuimmat ja taloudellisesti vakaimmat pienpanimot jatkavat muiden kaatuessa.
Craft beer -kuplan puhkeaminen on jo nähty 90-luvulla Yhdysvalloissa, nähtäväksi jää toistaako historia itseään. https://beerandwhiskeybros.com/2013/04/11/did-the-craft-beer-bubble-burst-in-1997/
Mikä olisi paras tapa rajata kuplan puhkeamisen aiheuttamia aiheuttamia vahinkoja kelvollisten pienpanimoiden osalta tai jopa estää kuplan puhkeaminen? Pyrkiä levittämään mahdollisimman laajalti tietoa epäkelvoista panimoista, jotta kuluttajat eivät niiden takia leimaisi koko alaa? Olisiko tarkoituksenmukaista kerätä ja ylläpitää julkista listaa laadultaan kyseenalaisista panimoista, jotta kuluttajat osaisivat itse välttää niitä jo ennen ostopäätöstä?
Joo, iso probleemihan tämä on.
VastaaPoistahttp://ulkohuone.blogspot.com/2017/06/ne-kehnommat-kesakaljat.html
http://ulkohuone.blogspot.com/2017/06/mista-ne-on-ne-kelpo-kesabisset-tehty.html
http://ulkohuone.blogspot.com/2017/06/mika-on-paskantamoiden-asema.html
... Milloin Matti julkaiset oman no deal -listasi!?
VastaaPoistaTästä lähtee, ei missään järjestyksessä:
VastaaPoista8-bit brewing
Rousal brygghus
Vakka-Suomen Panimo (Prykmestar)
Hopping brewsters
Maku brewing
Saimaa (mm. brewers special)
Someron panimo
Pyynikki (ainakin vaaleiden oluiden osalta)
Rekola/Fiskars