Kun, ja jos, IPA ymmärretään raikkaasti päällekäyvän humalafragranssin synonyymiksi, kuvan tölkissä IPAa on vain ulkopinnalla. Sisältö on, valitettavasti, pikemminkin pastöroitua tunkkaisuutta.
Keitä lienevät ja mitä ovat mahtaneet tavoitella tämän fakin tuhnun tulkinnan säveltäjä ja sovittaja, ovatko suunsa tuohesta. Saakeli vieköön, mikä siellä Keravalla mättää!?
http://kusettaja.blogspot.com/2018/10/oluen-raikkaudesta-humaloinnista.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti